31.12.2006
Mieleen jäi erityisesti: keikkailua noin kerran kuukaudessa, saksofonistit, taustalaulajattaret ja omat miksaajat mukaan bändiimme, rumpalimme Sampsa oli tauolla ja tilalla rummuissa oli Jarkko Niittymäki syksyyn saakka.
Vuosi 2006 alkoi mukavasti tammikuussa pikkujoulukeikalla Lohjalla, jatkuen sen jälkeen keikkailutahdilla, noin keikka/kuukausi. Erityisen mieleenpainuva keikka oli huhtikuussa Forssassa Hotelli Pumpulienkelissä järjestetyt bändin omat iltamat, joissa vierailevana bändinä esiintyivät kaveribändi Tampereelta ”The Äijät R&B Band” sekä ensimmäistä kertaa lavalle kiivennyt ”Niittymäki plays Hendrix”, jossa kitarassa maanmaino Kari Niittymäki ja bassossa debytoi brother Immo Sundholm. Tällä keikalla ABGB:n taustalla puhalsivat myös ensimmäistä kertaa saksofonisteina Ilkka Kaisto (Oulusta) sekä Immo Hietala (Tampereelta). Salin täyteinen Pumpulienkeli sai nauttia mukavasta illasta kaikkien kolmen bändin innostamana. Tämän keikan jälkeen veli Sampsa jäi työtauolle ja rumpuihin astui kevääksi ja kesäksi Jarkko Niittymäki Forssasta, joka oli aiemminkin tuurannut rummuissa Sampsaa aina tarvittaessa. Puhaltimista entistä enemmän innostuneena bändi pyysi saksofonia kokeilemaan myös Jarmo Salmun Forssasta. Jarmo puhalsikin fonia kesän aikana kolmella keikalla, mm. Suvi-Illan Marathonin varrella 17.6.2006, bändikarkeloilla Loimijoen rannalla (Forssa) sekä kuninkuusravibileissä Ison Piipun piha-alueella 29.7.2006 (Tammela). Jarmo ei kuitenkaan vakiintunut kokoonpanoon. Sen sijaan Ilkka K. ja Immo H. sekä koskettimista välillä saksofoniin hypännyt Seppo K. treenasivat bändin kera hienon Blues Brothers setin III Forssa Oktoberfestille. Samalla ensimmäistä kertaa bändissä debytoineiden sister Nella Kasurisen (Forssa) & Martina H:n kanssa (Raisiosta). Oktoberfestit olivat erittäin onnistuneet ja show mieleenpainuva. Bändi olikin lavalla tällä keikalla ennätyssuurella kokoonpanolla, eli kaikkiaan 10 hengen vahvuisena. Keikka kuvattiin myös DVD:lle, josta pätkiä kohdassa videot. Oktoberfesteilla oli vieraita kaikkiaan noin 1.200 hlöä ja meno Matti Nykäsen & Samuraibändin vauhdittamana valmiiksi kuumaa, ABGB:n astuessa vuoroonsa. Bändi veti keikalla vauhdikkaan noin tunnin setin, jonka jälkeen iltaa jatkoivat maanmainiot Virve Rosti, Freeman & Menneisyyden vangit. Oktoberfestit olivat tähän mennessä ehkä mieleenpainuvin bändin keikoista. Oktoberfestien jälkeen rumpuihin palasi työkiireiden helpotettua Sampsa, jonka kanssa vedettiin seuraava keikka Vesihelmen Fysioterapian avajaisissa 7.10.2006 (Forssassa). Keikka kestikin pitkälle aamuyön tunneille, aivan loistavan yleisön vauhdittamana. Keikka oli myös ensimmäinen, jolla bändillä oli mukanaan miksaajana Tero Reittonen (Ypäjältä). Tämän jälkeen keikkaputki jatkui bändin ensimmäisen fanin Mika P:n eduskunta-vaalikampanjan avajaistilaisuudessa, tähän mennessä pienimmällä kokoonpanolla, eli kolmen hengen ryhmällä (kitarat Immo S ja Jari K sekä laulu Alan B.). Tästä keikkailu jatkui 1,5 viikon päästä Forssan Rantasipissä, jossa bändi veti lähes täydelle salille kolmen setin ohjelman, lopettaen Robbien biisiin Supreme, yleisön raivokkaasti vaatiessa encorea, jolloin bändi kajautti ilmoille vielä Rollareiden perinteikkään ”Honky Tonky womanin”. Tällä keikalla äänentoistosta huolehtivat miksaajina ja PA:sta Tero R. ja Juha Vähä-Heikkilä.
Ja tarina jatkuu….
31.12.2005
Vuosi alkoi sujuvasti edellisen vuoden pikkujoulukeikkojen jälkeen aktiivisella treenailulla ja keikkailulla, bändin vahvistuttua kokoonpanonsa osalta kosketinsoittaja Seppo Kaikkosella (Tampereelta). Solisti Alan vietti osaltaan osan kevättalvea Espanjassa opettamassa Englantia, joten soittelu keskittyi pääosin harjoittelupuolelle odotellessa Alanin paluuta. Kevät eteni sittemminh lopulta siihen vaiheeseen, että Alan saatiin takaisin ja keväältä mieleenpainuva keikka oli Suvi-Illan Marathonin yhteydessä 18.6.2005, jolloin lähes 4.000 marathonjuoksijaa mennen tullen ohittivat rekka-auton peräkärryille rakennetun bändin stagen Aurasen kirjapainon parkkipaikalla, joukossa hölkkäili myös runsaasti bändin fanikaartia. Bändin basistina ajoittain toimi Kari ”Karppa” Caven (Forssasta), tuuraten tarpeen mukaan vakiobasisti Jokkea. Bändi vietti kesällä myös treenitaukoa, kunnes treenailu jatkui elokuussa keskittyen tuleviin II Forssa Oktoberfesteihin, jotka viettiin tällä kertaa kaksipäiväisinä entisen S-marketin tiloissa Forssan keskustassa. Oktoberfestit pidettiin 16- ja 17.9.2005. Alan Burgess Garage Band esiintyi juhlilla kumpanakin iltana, ensimmäisenä iltana Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n 10-vuotisjuhlavieraille, jolloin ensimmäisen biisin aikana lavalla vokalistina debytoi myös bändin vannoutunut fani Mika L, jonka yritys Etelä-Suomen Multravinne Oy juhlisti samalla 10-vuotistaivaltaan. Veli Mikan mikrofoni tosin pidettiin visusti kiinni, mutta lavakoreografia oli vauhdikas. ABGB:n jälkeen lavalle kapusivat Laura Voutilainen bändeineen sekä illan päätteeksi Lapinlahden Linnut. Varsinaisia Oktoberfesteja vietettiin puolestaan lauantaina noin 1000 vieraan voimin, jolloin lavalle kiipesivät ABGB:n jälkeen Kirka ja Islanders, Osmos Cosmos sekä Kari Niitymäki jazz trio. Juhlat olivat onnistuneet ja antoivat pontta seuraavalle vuodelle niin bändille, kuin itse juhlien järjestämiseenkin. Bändin ohjelmisto muokkautui myös entistä enemmän Blues Brothers suuntaan sekä myös toisaalta modernimpaan suuntaan, mm. Robbie Williamsin biisien myötä. Erinäisten Pikkujoulukeikkojen jälkeen jälleen bändi oli vuoden vanhempi (mutta tuskin viisaampi).
31.12.2004
Vuonna 2004 bändin elämä jatkui leppoisissa merkeissä, sopivasti treenaillen ja keikkaillen. Keikkailuja kevään ja kesän kuluessa mm. synttäreillä, firmojen bileissä, Hotelli Pumpulienkelissä jne. Bändi esiintyi myös Forsaan perustetun uuden yrityksen CRT-Finland Oy:n avajaisjuhlissa maaliskuussa 2004, joissa viimeistä kertaa nähtiin rummuissa veli Kimmo A, joka tämän keikan jälkeen halusi omasta pyynnöstään siirtyä jatkossa bändin faniosastolle. Tämän seurauksena bändiin etsittiin uusi rumpali, jolloin rumpaliksi löytyi Ypäjän lahja musiikkimaailmalle, Sampsa Jaakkola. Sampsan kera treenailu jatkui ja ensimmäistä keikkaa yhsdessä Sampsan kanssa vedettiin 3.6.2004, jolloin bändi esiintyi Ravintola Isossa-Piipussa Tammelassa (noin 80 kuulijaa, joista yli 70 % naispuoleisia, tilaisuus ”ohjaavat opet”, ja menestys oli taattu). Näin bändi oli kokenut jälleen yhden muodonmuutoksen lisää. Tässä muodossa bändi vietti myös kolmannet elobileensä, jo perinteisesti Riihivalkaman old R&B housessa. Tällä kertaa teemana oli ”Back to 50’s”. Faniyleisö oli kaivanut kiitettävästi esiin spittarikengät, nahkarotsit, nylonpaidat, kellohameet jne. Musiikki-valikoimaksi keikalle oli valikoitu myös pääosin teemaa mukaillen Elvistä, Eddie Cochran, Gene Vincent, Chuck Berry etc.. Tunnelma juhlissa oli jälleen erinomainen ja jäi hienojen kuvien kera muistojen arkistoon (ks. kuva-arkisto). Tällä kertaa keikalla, kuulijoiden joukossa oli myös mukana Seppo Kaikkonen (avec), kitaristi Jari Kauniston kutsumana…
Vuoden 2004 loppupuolella bändi päätti laajentaa soundi- & biisimaailmaansa ja hakea lisää syvyyttä valikoimaansa ja biiseihinsä. Tämän johdosta bändiin kysyttiin mukaan kosketinsoittajaksi Seppo Kaikkosta Tampereelta, joka oli tuttu kitaristi Jari Kaunistolle työmaailman kautta.
Näin bändiin liittyi erinomaisesti sen henkeen sopiva koske-tinsoittaja. Syyskussa 2004 Immo Sundholm ja koripalloseura Fokopo lanseerasivat Forssaan lähtemättömästi uuden viihdetapahtuman, Forssa Oktoberfestin. Ensimmäisenä vuonna Oktoberfestien pääesiintyjiksi sovittiin Frederik sekä Freud Marx Engels & Jung, joiden lämppärinä ja ensimmäistä kertaa isolla stagella esiintyi Alan Burgess Garage Band. Oktoberfest vietettiin Forssan vanhalla pumpulimakasiinilla kaupungin keskustassa 25.9.2004 ja paikan päällä oli noin 600-700 kuulijaa. Tämä keikka vedettiin vielä ilman Seppoa, mutta seuraavilla keikoilla, myös Seppo oli jo mukana koskettimineen. Mieleen jäi erityisesti myös keikka syyskuussa 2004 Helsingin Messukeskuksessa (ympäristöalan messujen yhteydessä). Tämän jälkeen loppuvuoden mieleenpainuvin keikka oli Forssan seudun OP:n pikkujoulu 10.12.2004, jossa oli mahtava yleisö ja tunnelma katossa…Ja näin saatiin jälleen yksi vuosi kirjattua bändin historiaan.
31.12.2003
Sittemmin koitti kevättalvi 2003, jolloin bändi halusi laajentaa edelleen soundi & biisivalikoimaansa. Tämän johdosta Immo S. tiedusteli bändin muilta jäseniltä, että tuntevatko nämä ketään sopivaa toista kitaristia mukaan bändiin. Tämän seurauksena brother Kimmo kertoi brother Jari K:sta (myös nuoruusvuosien muusikkotuttuja, mut-ta silloin eri bändeissä). Jaria tiedusteltiin sitten mukaan ja keväällä 2003 hän tuli ensimmäistä kertaa mukaan treeneihin, jolloin heti soundi- ja ajatusmaailma kohtasivat ja näin bändi sai viidennen jäsenensä. Samalla myös treenitahti tiivistyi entisestään. Jari K:n myötä myös bändin tyyliksi alkoi hahmottumaan entistä enemmän myös Blues Brothers, jonka biisit tulivat myös entistä enemmän mukaan ohjelmaan, samoin kuin Eagles ja Eric Clapton musiikki. Bändi järjesti sittemmin myös elokuussa-2003 seuraavat elobileet, jälleen Riihivalkaman old R&B housella, kuten paikka oli nyt nimetty, ja tällä kertaa teemalla ”Back to 70’s. Ohjesääntönä vieraille oli tällä kertaa, että ”pukeutuminen on suotavaa, ellei välttämätöntä”. Jälleen biletettiin hyvässä hengessä vajaan 100 ystävän voimin. Tällä kertaa naispuoleinen yleisö suorastaan kirkui lavan eteen pingoitetussa suojaverkossa roikkuen, varsinkin kun vuorossa olivat legendaariset The Beatles kappaleet ”All my loving ja I saw her standing there”. Bileet jatkuivat sittemmin yli puolen yön, kunnes Rajalan ”yellow bussmarine” nouti vieraat jatkoille Hotelli Pumpulienkeliin…johon loppuikin siltä erää tarinankertojan muistikapasiteetti.
31.12.2002
Vuosi 2002 koitti sitten pikkuhiljaa neljän brotherin kokoonpanolla harjoitellessa sekä keikkaillessa jonkun kerran. Vuoden aikana syntyi myös ajatus bändin omista bileistä kaveripiireille sekä innokkaille faneille, joita heitäkin oli jo ehtinyt muutamia kertymään. Niinpä bändi & managerit päättivät vuokrata Riihivalkaman vanhan työväentalon (joka nimettiin uudelleen Riihivalkaman old R&B houseksi), jossa sitten päätettiin pitää ”RentoReiska & KassiAlma” henkiset bileet ystäville ja kavereille avec. Bilei-siin kutsuttiin ja niihin osallistui hieman vajaat 100 henkeä, joissa bändi veti illan ohjelman antaumuksella. Jopa paikan sähkölaitteet kestivät tämän hurjan keikan, tosin jotkut juhlijat puolestaan eivät sitä kestäneet aivan loppuun saakka, sillä ohjeena oli ”riittävä oma evästys”, jota kiitettävästi noudatettiin. Vieraiden joukossa näissä bileissä nähtiin mukana myös brother ”Karppa”, oikealta nimeltään Kari C, jota sittemmin on nähty vuosien varrella bändin vierailevana basistina, silloin kun veli Jokke on ollut estynyt. Näistä bileistä muodostui sittemmin kolmena vuonna peräkkäin vietetty perinteinen ja suosittu ystävä & fanitapaaminen. Bändin treenit puolestaan jatkuivat keikan jälkeen entistä rennommissa merkeissä, ohjelmiston pikkuhiljaa karttuessa.
31.12.2001
….koitti aika ensimmäisen keikan, joka pidettiin Immon työpaikalla (Jokioisten pitkä-aikaisten koripalloharrastajien ja muiden hyvien ystävien kesken). Samalla juhlittiin Immon tulevia syntymäpäiviä. Tilaisuus pidettiin Immon työpaikalla Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:llä neuvottelutiloissa. Tämän tilaisuuden yhteydessä bändi suoritti de-byyttikeikkansa, vielä edelleenkin nimettömänä, mutta kriittisen ja asiantuntevan yleisön edessä. Muistikuvat keikasta ovat hieman usvaisia, mutta mieleen jäi ainakin se, että keikan yhteydessä oli hauskaa ja mukavaa, jonka perusteella hommaa päätettiin jatkaa. Bändi sai samassa yhteydessä myös ensimmäiset faninsa ja epäviralliset managerinsa veli Mika L:n sekä veli Mika P:n. Huomattavaa oli myös erään jääkiekkoilua harrastaneen Mika H:n esitys ”holvikirkko” bändin kera (sen jälkeen Mika H:n mielipide laulamiseen bändin kanssa on ollut ”ei koskaan enää”). Tämän jälkeen alettiin seuraavissa treeneissä pohtia bändille myös nimeä ja erinäisten vaiheiden jälkeen päätettiin syksyllä 2001 ottaa käyttöön nimi Alan Burgess Garage Band, lyhenteeltään ABGB. Tämän jälkeen soittelu sekä uusien biisien harjoittelu ja sen opettelu jatkuivat epäsäännöllisen säännölliseen, mutta suunnilleen kerran kuukaudessa tahtiin. Myös keikkailua alkoi esiintyä kasvavassa määrin, mm. kaveripiirin, synttäreillä jne….
2001, Brother Alan B. laulajaksi (vocal)
Näihin samoihin aikoihin (v.2000), Immon työyhteisössä aloitettiin englannin kilen kertausopiskelut ja opettajaksi sattui FAK:n kautta (Forssan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus) Lontoon lahja Suomelle, hyv ja vauhdikas opettaja, Alan Burgess. Jo muutaman tunnin jälkeen oli havaittavissa Alanin kyky esiintyä rennosti, nauttien esiintymisestä. Eräälle oppitunnille sittemmin 18.4.2001 Alan antoi oppilaalleen tehtäväksi tuoda kotoaan jokin mieluisa esine ja kertoa siitä englanniksi. Immo toi kotoaan vanhan akustisen kitaransa, jota hän sitten tunnilla sattui soittamaan ja myös ”laulamaan”. Kuultuaan Immon laulun Alan totesikin, että ”soita sinä, niin minä laulan”. Puolestaan välittömästi kuultuaan Alanin laulavan Immo tiedusteli Alanin kiinnostusta bändin solistiksi. Alan vastasi olevansa kiinnostunut ja kertoi myös samalla voittaneensa karaokekilpailun MS Cinderellalla, kappaleella Mack the Knife (joka on sittemmin tullut bändin vakituiseen ohjelmistoon mukaan). Joten tältä pohjalta Alan osallistui bändin seuraaviin treeneihin 25.6.2001. Alan teki heti lähtemättömän vaikutuksen ja niinpä hänet valittiin vakituisjäseneksi bändiin, jolloin samalla bändin jäsenluku kasvoi neljään. Kesän 2001 aikana soittelua jatkettiin sittemmin pari-kolme kertaa, kunnes….
